Hyvästä puutarhurista hyväksi sijoittajaksi

Onnistuuko sulta viherkasvien kasvattaminen kotona? Tarkotan nyt sitä, että ne kasvit on vielä hengissä useita kuukausia ja vuosia sen jälkeen, kun oot ne jo hommannut. Jep, ei multakaan! (Multa=minulta, ei se eloperäinen kasvuaines, haha), noniin takasin asiaan.


vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Kypsien vihannesten saaminen vaatii aikaa, samalla tavalla myös vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Jos kuitenkin kuulut siihen porukkaan, jotka onnistuu huolehtimaan kasveistaan läpi vuoden ja vieläpä niin, että kasvitkin säilyy hengissä, onneksi olkoon! Sulla on todella loistavat mahdollisuudet pärjätä sijoittamisessakin äärettömän hyvin.


Olen kotoisin maatilalta. Minulla ja siskoillani oli omat pienet kasvimaat, kun oltiin lapsia. Keväällä kylvettiin niihin yhdessä vanhempien kanssa kukkien, vihannesten ja viljan siemeniä. Loppu hoitaminen jäi jokaisen omalle vastuulle. Oon luonteeltani ajoittain sellainen, että haluan saada asioita tapahtumaan, heti. Oon valmis tekemään sen eteen myös tosi paljon töitä, että näin tapahtuisi. Kasvimaan hoitaminen ja siementen itämisen seuraaminen ei nyt suoranaisesti osu tähän luonteeseen. Siinä kun menee oma aikansa ennen kuin mullan läpi alkaa nousemaan vihreä verso. Mut ai että sitä fiilistä, kun se tapahtuu!



Mietin hetken, että mihin nykypäivän tilanteeseen sitä tunnetta voisi verrata, kunnes mä keksin. Sama tunne tulee, kun sijoittamisessa jokin välitavoite on saavutettu. Se voi esimerkiksi olla jonkun tietyn sijoitussumman saavuttaminen.



Sijoittaminen on mulle nykypäivänä kuin kasvimaan hoitoa lapsena.

Niin kuin puutarhanhoidossa myös sijoittamisessa kannattaa asettaa välitavoitteita ison maalin saavuttamiseksi. Jos esimerkiksi puutarhanhoidossa ainoa tavoite on saada valmis lopputuote, voi matka tuntua tosi pitkältä ja puuduttavalta ja mielen vallata ajatus, että mitään ei tapahdukaan ja haluan lopettaa kasvin hoitamisen. Mutta jos asetat puutarhanhoidossa myös välitavoitteita, on lopputuotteen saaminen todennäköisempää. Tällaisia voisi olla esimerkiksi, kun istutetusta siemenestä ensimmäisen kerran nousee maanpinnalle vihertävä taimi. Sitten taimesta haarautuu ensimmäinen haara tai oksa. Tämän jälkeen voi odottaa ensimmäistä nuppua, sitten kukkaa ja lopulta kukasta muodostuvaa raakaa vihannesta. Lopulta raaka vihannes kypsyy valmiiksi mehukkaaksi loputtuotteeksi, tomaatiksi.


Kuvasin tomaatinsiemenen kasvutarinan valmiiksi kypsäksi tomaatiksi 6 välitavoitteen avulla. Okei, en tiedä meneekö se täysin noin ja oliko termit oikein, mutta toivottavasti sait ajatuksesta kiinni. On paljon mukavampi seurata kasvumatkaa, kun huomaa, että tavoitteita on saavutettu. Kuin vain odottaa suoraan tuota valmista kypsää tomaattia.


Samalla tavalla voisit asettaa sijoittamisessa ja vaurastumisessa itsellesi tavoitteita. Jos ainoa tavoitteesi on olla taloudellisesti vapaa, mitä se kullekin sitten tarkoittaakaan, 40-vuotiaana ja olet nyt 20-vuotias opiskelijabudjetilla elävä nuori, voi unelma tuntua tosi kaukaiselta. Lähde siis purkamaan tätä tavoitetta pienempiin palasiin. Päätavoite voi olla, vaikka se miljoonan euron rajapyykki, jos siltä tuntuu, mutta ne välitavoitteet ratkaisevat.


Lähtisin itse purkamaan tätä ylhäältä alaspäin eli päätavoitteesta tultaisiin yksi steppi kerrallaan alaspäin, jolloin ihan ensimmäiseksi konkreettiseksi tavoitteeksi voisi esimerkiksi asettaa: "Otan kauppareissulle mukaan oman kestokassin, enkä osta joka kerta 0,2€ maksavaa muovikassia."

Kuulostaa todella pieneltä ja merkityksettömältä, mutta niin kuuluukin. Mitä pienempi ja toteuttamiskelpoisempi tavoite on, sitä todennäköisimmin sen suoritamme. Tämä pieni teko kuitenkin saa aivomme aktivoitumaan ja ajattelemaan asioista eri tavalla, jolloin tulevaisuudessa isompienkin tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.


Palataan vielä omaan tarinaani. En tiedä oisko musta ikinä tullut sijoittajaa ilman kasvimaan hoitamista. Tai olisi varmaan, mutta oisko tullut niin pitkäjänteistä, siitä en ois niinkään varma. Asun kerrostalossa ja mulla on muutamia viherkasveja ja tomaatin taimia. Parhaan kykyni mukaan yritän niitä hoitaa, mutta aina en muista kastella niitä ja joskus kastelen liikaa. Ois helpompaa, jos sen pystyis automatisoimaan.


Sijoittaminen on mulle nykypäivänä kuin kasvimaan hoitoa lapsena. Oon kiinnostunut siitä ja lopputuotteesta, mutta mulla on myös välitavoitteita ja -haaveita, jotta matkanvarrellakin voi nauttia menosta. Muuten varmasti loppuis kärsivällisyys ja usko koko korkoa korolle ilmiöön.

Aina, jos oikeastaan koskaan, sijoittaminen ei kuitenkaan ole vauhdikasta seurattavaa ainakaan mun osalta. En jaksa aina olla seuraamassa mitä siellä tapahtuu, mut välillä tulee jaksoja, kun seuraan todella aktiivisesti. Sen takia mulle sopii todella hyvin, että mä oon automatisoinut sen. Joka kuukausi menee tietty summa rahastoihin, jolloin mun ei tarvii miettiä asiaa sen enempää. Kuitenkin silloin, kun asiat kiinnostaa tosi paljon ja seuraan hyvinkin aktiivisesti markkinoita, niin haluun ottaa myös näkemystä osakkeilla. Sillon mä tutkin niitä ja sijoitan suoraan osakkeisiin, eli siis ostan ja pidän niitä. Näin mulle kertyy sopiva "sijoituskasvimaa", joka koostuu eri kasveista (sijoituskohteista) enkä oo altis yhdelle kasvitaudille (kaikki rahat yhdessä kohteessa olevalle riskille).



Sijoittaminen ja vaurastuminen on opettanut tosi paljon kärsivällisyyttä. Asiat ei tapahdu hetkessä, mutta pienet ja toistuvat teot tuo koko ajan päätavoitetta lähemmäs. Tämän vuoksi viherkasvinsa hengissä säilyttävillä, on suuri mahdollisuus tulla hyviksi sijoittajiksi ja vaurastua.